Suru-uutisia....

Olen tässä erittäin huolissani seurannut Aji Amarillon terveydentilan nopeaa muuttumista huonoon suuntaan. Nähtävästi se nyt sitten ottaa ja kuolee.
Huomasin ensin että kasvin runko muuttui kummallisen väriseksi ja sen jälkeen myös lehtien väri alkoi yllättäen muuttumaan. Samalla se alkoi kummasti nuutumaan... Joko se suuttui myrkkypuikkoja joita tungin sen multaan tässä n. pari kuukautta sitten TAI sitten mahdollisesti sen juuret olivat menneet huonoon kuntoon.

Harmi, kasvi oli meikäläisen suosikki monella tapaa. Onnistuin kyllä leikkaamaan kasvista pari pistokasta, joita nyt yritän juurruttaa. Ei tarvitsisi alkaa idättelemään siemenistä asti (siinä kun kestää että kasvista tulee ns. aikuinen. Pistokkaat sensijaan ovat jo aikuisia).

Täytyy ihmetellä miten chilin taimet/nuoret yksilöt kestävät monenlaisia vahinkoja mitä niille sattuu. Olen tässä pudotellut useaan otteeseen yhtä tiettyä Naga Morichia lattialle, eikä se ole moksiskaan asiasta. Ja taas se jota ei ole pudoteltu, päätti pudottaa melkein kaikki lehtensä.
Voiko tästä vetää sellaisen johtopäätöksen että Naga kaipaa elääkseen pientä kurittamista? :D

Muuten kyllä chilit voivat hyvin. Tuholaisia on myrkytetty useaan otteeseen. löysin täältä plantaasiltani ripsiäisiä ja villakirvoja. Ripisiäiset kyllä on aina kuollu pelkkään raidaamiseen, mutta villakirvat ovat uusi tuttavuus minulle. Sen asian tiimoilta ensin sumutin kamppäni täyteen myrkkyä ja sen jälkeen laitoin multaan myrkkypuikkoja varmistamaan että tihulaiset kuolevat varmasti.

Jälleen tekisi mieli alkaa idättelemään uusia chilejä. Tosin tilaa ei edelleenkään ole uusille yksilöille, joten haaveeksi vain taitaa jäädä.

Uusi hankinta

Käväisin eilen kukkakaupassa ihailemassa kaikkia niitä myynnissä olevia upeita kasveja. Kiertelin aikani siellä katsellen, kunnes satuin huomaamaan muutamia yksilöitä peikonlehtiä, jotka olivat vähän pienempikokoisia (siis aika nuoria yksilöitä). Kysäisin hintaa ja ilmeni että ne maksoivat alle 13€. Pakkohan yksi sellainen sitten oli ottaa! Siellä olisi ollut sellaisia isompia peikonlehtiä, mutta niillä taas oli hintaa yli 30€ ja ilman autoa sellaista olisi ollut mahdotonta kuljettaa asunolleni.

Olin onneksi lähtenyt kaupungille bussilla, joten sain tämän yksilön aika vaivattomasti vietyä mukanani. Tosin käsi meinasi väsähtää kasvin kantamisesta. Nimittäin vaikka paketti ei painanutkaan mitenkään älyttömän paljoa, kuitenkin pitkäaikainen kantaminen teki tehtävänsä... Noh, paljon hauskempaa olisi varmasti ollut jos olisin ollut pyörällä liikenteessä.

Noh, nyt olen siis peikonlehden onnellinen omistaja :D. Toivottavasti saan tämän yksilön viihtymään... ettei käy kuten rönsyliljalle, joka on nyt vähän huonossa kunnossa (en tiedä onko liikakastelu syynä siihen).


Pitää käydä jostain liikkeestä ostamassa tukikeppejä tuolle peikonlehdelleni, ettei se ala aivan kieroon kasvamaan. Ja nyt tästä alan kaivelemaan netistä peikonlehden hoito-ohjeita. Tai sitten sellaisia ohjeita missä kerrotaan miten ET tapa peikonlehteäsi ;).

Taistelu on alkanut!!

Tässä taannoin löysin rakkaista kasveistani, pääasiassa chileistä, tuholaisia!! Ripsiäiset olivat tehneet invaasiotaan chileihin, mutta löytyipä joukostakin villakirvoja. Piti käydä marketista ostamassa myrkkyjä tuholaisten eliminoimiseksi. Otin kahdenlaisia myrkkyjä: sumutettavia ja puikkoja.

Ensin sumutin koko kämpän reilusti ja lähdin viereiseen saleen vaikutusajaksi evakkoon. Sitten myöhemmin laitoin puikkoja multiin. Olen tässä yrittänyt nyt katsella löytyykö kasveista uusia yksilöitä, mutta vielä aikakaan ei ole silmiin osunut. Tänään tosin lenteli aamulla yksi kukkakärpänen...

Tuholaiset on niin ikäviä. Nytkin ne valtasivat chilit ja kaktuksen. Ja oli joukossa vielä muutamia suosikkiyksilöitä joihin olivat linnoittautuneet. Kaktukseen olivat tykästyneet villakirvat, ja niitä siellä olikin jonkin verran. Olivat vain niin hyvin menneet 4 kaktuksen sisärinkiin piiloon, ettei niitä ihan heti siltä huomannut.

Nyt toivon ettei vähään aikaan tarvitsisi alkaa myrkyttelemään kasveja. On sekin aika työlästä touhua loppupeleissä.

Jotain mukavaa tässäkin päivässä

Kaupasta hankittu marraskakstus on alkanut kasvattelemaan uusia "lehtiä"! Ja jos oikein muistan, kyseessä on se aniliininpunainen yksilö. Mukavaa että se on nyt viihtynyt sen verran että alkaa kasvamaankin :).



Kukinnassa kävi kuitenkin niin että molemmat kasvit sitten parin kukan jälkeen alkoivat pudottelemaan nuppujaan. Ilmeisesti loukkaantuivat jostain sen verran että päättivät tuolla lailla protestoida. Mukavaa sentään että alkoivat kukkimaan, niin näki sentään kukinnon värin.

Löysin viimeinkin syyn mikseivät pistokkaina saadut marraskaktukset olleet kasvaneet ollenkaan... juuret eivät olleen kasvaneet yhtään ja mullassa asusti joitain matolaisia, jotka olivat syöneet joitakin lehden osia.
Laitoin pistokkaat uudelleen juurtumaan vesilaseihin ja toivon parasta... ainakin kaksi pistokasta on jo kasvattaneet juuret itselleen. muita tässä vielä vähän odotellaan.

Samaa multaa en kyllä laita niille enää, taidankin pistää ne samaan seokseen missä chilitkin kasvavat (turvetta, multaa ja hitunen ruukkusoraa). Luulisi jotain ainakin tapahtuvan...

Syksyinen chilituokio

Tänään päätin sitten leikata kaikki chilipuskat oksasaksillani pienempään kokoon, samalla keräten myös tämän kauden jäljellä olevan sadon.

Noh, satoa tuli aika vähän, tosin C. frutescens (josta kutsun nimellä Pepper-X) päätti tehdä jopa 8 palkoa! Ja oli vielä tähänkin aikaan vielä tekemässä kovasti uusia nuppuja ja kukkia... No ainakin joku chili oli ollut kovin onnellinen :).

Aji Amarillossa oli vielä kaksi palkoa jäljellä. Niitä on tullut käytettyä ruuanlaitossa enemmän kuin muita. Ne tuntuvat sopivan tuoreina vaikka mihin. Tosin niissä on paljon sitä valkoista siemenkiinnikekohtaa, että poistan ne kyllä suosiolla pois. Ja enkä mä ainakaan ole innostunut chilien siementen syömisestä.

Keittiön Starfish (C. baccatum) Teki jonkin verran satoa ja ne olivat kovasti suurempia kuin "olohuoneen" puolella olevassa Starfisussa. Tosin keittiön yksilön ei tarvitse kilpailla kasvutilasta ja valosa muiden chilien ja kasvien kanssa.

Nyt pitäisi sitten keksiä jotain käyttöä tälle kerätylle sadolle. Amarillot kyllä menee aivan varmasti, mutta Tähtifisuille joutuu kyllä kehittämään jotain... ehkäpä ne pitäisi kuivata ja rouhia jotenkin. Jauhe olisi ehkä käytännöllisempää, mutta kun ei ole mitään siihen sopivaa konetta meikäläisellä ja rahatkin ovat vähissä...



Ikunat ovat todellakin alastoman näköiset, kun ei ole komeaa vihreää lehtiverhoa suojana. Ja nyt joutuu iltaisin muistaa laittaa sälekaihtimet kiinni! Tässä oli eräs ilta klo 23 aikohin kävi joku koputtamassa ikkunaani. Ehkäpä chili-ikkunani oli jotenkin kiinnostavan VIHREÄ, kun kattovalot olivat päällä ;).

Ajattelin tässä että lahjoitan jollekkin toisen Starfishin, siirrän Aji Amarillon keittiöön ja jotenkin ihmeellisellä järjestelyillä laitan muutaman chilin lattialle, jolloin ikkunapöydälle tulisi lisää tilaa muille. Saa vain nähdä miten nämä oikein onnistuu.... Ärsyttävää kun täällä kämpässä ei ole ikkunalautoja!! Ne ratkaisisi mun kasviongelmista suurimman osan.

Olis pitänyt ottaa tuosta ikkunakuvasta vielä se 'ennen' kuva, niin olisitte nähneet kuinka paljon sitä tavaraa leikkasin pois. Muovikassillinen sitä sitten lähti yhteensä... Alla olevassa kuvassa on nyt se alaston olohuoneen ikkuna.

Rönsylilja (Chlorophytum Comosum ocean)

Perjantaina oli helkkarin tuulinen päivä ja meikäläisen oli tietysti pakko päästä kaupungille ostamaan pienestä käsityöliikkeestä lankaa virkkaukseen. Samalla reissulla päätin paeta jäätävää tuulta lyhyen matkan päässä olleeseen kukkakauppaan...

Kiertelin siellä kaikessa rauhassa ja ihailin kaikkia niitä upeita kasveja joita siellä oli. Erityisen houkuttelievia olivat Peikonlehdet, harmi vain että olivat aika hintavia (ja harmi että olin pyörällä liikenteessä ;D). Siellä oli myös ERITTÄIN komeita ja isokokoisia Apache-chilipuskia, jotka olivat kirjaimellisesti täynnä palkoja. Sen kokoisia chilipuskia ei taida kovin monessa paikassa olla myynnissä. Tosin niillä myös oli hintaakin yli 20€, eli aika arvokkaita.

Kasvien seassa samoillessani, ajattelin että voisin katsella jotain rehua joka pärjäisi vähemmällä valolla ja olisi helppohoitoinen. Jossain vaiheessa (tässä vaiheessa kirjoittaja huomaa kirjoittaneensa otsikoksi 'kirjovehka') satuin rönsyliljan kohdalle, ja huomasen sen olevan aika lailla juuri sitä mitä olinkin etsinyt. Ja sille olisikin sopivasti paikka kirjahyllyn päällä.

Ostin sitten kasvin suojaruukkuineen liikkeestä. Voin sanoa että siellä sai hyvää palvelua ja jäi sellainen fiilis, että käyn vielä jokin toinenkin kerta siellä rehuja ostamassa :)




Hahaa! Ilmeisesti pitää tuokin paikka siivota seuraavalla kerralla huolellisesti. On muutamia limoviikunan lehtiä jäänyt sinne asumaan.

Lisää rehuja

Kauppareissut alkaa olemaan jo vaarallista puuhaa... mukaan alkaa tarttumaan ties minkälaista kukkaa ja rehua :D. No sentään ei ollut minkäänlaista houkutusta ostaa niitä koristechilejä joita myytiin myös kukkahyllyssä.

Noh, kuten aloituksesta saattaa arvata ostin nyt sitten sen marraskaktuksen jossa oli valkoiset nuput. Ja kukat eivät sitten olleetkaan valkoisia kuten olin olettanut... Ne ovatkin kaksivärisiä, valkoista ja vaaleanpunaista. Ja vaikka en olekaan vaaleanpunaisen ystävä, niin tämän kasvin kukissa sitä on kyllä sopivasti.
Nyt voinen kukkien perusteella sanoa tämän olevan marraskaktus, joten nyt se sitten saa olla marraskaktus (kunnes joku viisaampi tulee toisin sanomaan ja hyvien todisteiden kanssa). Oletan että tuo toinenkin sale-yksilö on myös marraskaktus.

Niin, se punakukkainen on alkanut availemaan yhtä nuppuaan. Ei siis mene enää hirveän kauaa kun se on kokonaan auki. Ja eikä se ole vielä pudottanut yhtään nuppuakaan :D. Eli hyvin menee toistaiseksi.

Molemmat ovat niin upeita yksilöitä, että niiden paikka saa nyt olla tässä tietokonepöydällä meikäläisen vieressä. Saa ihailla niitä netissä surffailun ohessa.

Kyllä kasvit vain on ihania!

PI-355814 (C. baccatum)

Tämä kyseinen veijari näyttäisi tehneen tänä vuonna vain yhden palon. Kukkia se kyllä onnistui tekemään muutaman, mutta sato vain jäi jotenkin olemattomaksi.
Noh, olen kyllä vain kerran aikasemmin saanut maistaa tuon puskan antia, mutta minkäänlaista tarkkaa mielikuvaa mausta ei ole. Muistan vain että se oli ihan hyvä. Tulisuudeltaan tämä ei taida olla kuitenkaan kovinta kastia.

Puska itsessään on pysynyt visusti kitukasvuisena. Tosin muutaman pitkän ja hontelon oksan se onnistuu kasvattamaan. Sitten ne kivasti kiemurtelevat muiden puskien seassa ja tuloksena on mukavaa laatuaikaa syksyllä sadonkorjuun jälkeen kasveja leikellessä.



Kun tuo ainokainen on tuosta lopullisesti vaihtanut väriä, niin leikkaan heti puskan lyhyemmäksi ja alan suunnittelemaan chilien järjestyksen vaihtamista ikkunalaudalla. Tarkoituksena olisi siirtää Starfish keittiöön majailemaan toisen tähtifisun seuraksi. Sitten saisin enemmän tilaa tuolle PI-355814:lle.

Waah! Alkaa hiljalleen ikkunatila loppumaan täältä. Ja olisi tuossa noita taimiakin joille pitäisi jostain raivata lisää tilaa... Mutta kun ei millään raaskisi luopua noista vanhoista puskista. Ovat useamman vuoden vanhoja ja yhdessä ollaan elelty. Monet ilot ja surut ollaan nähty, parit ötökkäinvaasiotkin.
Noh... ehkäpä toisen Starfishin voisi luovuttaa jollekin, hyvään kotiin. Mitäpä meikäläinen kahdella sellaisella tekee.

Uusi syys/marraskaktus :D

Tänään kauppareissulla satuin huomaamaan että Saleen oli ilmestynyt uusia kasveja (rehut ovat sopivasti ovien läheisyydessä, joten siihen suuntaan tulee usein aina katsottua automaattisesti). Noh, kun ohi kävellessäni katsoin tarkemmin, huomasin siinä olevan syys/marraskaktuksia! Niitä oli valko- ja aniliininpunakukkaisia, TAI pikemminkin nuppuisia.

Ostin aniliininpunaisen ja päätin että mahdollisesti seuraavalla kerralla mukaan tarttuu valkokukkainen, mikäli niitä vielä silloin on jäljellä.
Vaikka kuvassa ne näyttää vaaleanpunaisilta, ne on oikeasti enemmän aniliininpunaisia, kamera tykkää temppuilla huonossa valaistuksessa...




Omani eivät vielä ole kasvaneet yhtään, joten halusin edes yhden sellaisen joka kenties kukkisi ja olisi nätin näköinen. En tajua miksi nuo kaksi omaani ole kasvaneet yhtään, vaikka istutin ne ruukkuihin kesäkuun alussa. No aikakaan se toinen ei pudottele enää "lehtiään"...
Olisikohan syynä liiallinen vai liian vähäinen kastelu? Kerrottakoon että annoin yhden pistokkaan (juurrutettu) kaverille ja se piru kasvaa! Alkaa hiljalleen tuntumaan siltä että vika on meikäläisen viherpeukalotaidoissa x).

Pitää toivoa ettei tämä uusi kasvi nyt pudottele oikein paljoa noita ihania nuppuja. Olis mukavaa nähdä millaisia kukkia se tekee :).

Pitää katsella muistakin kaupoista näitä upeita kasveja. Erityisesti sitten joulun aikaan, jos vaikka myynnissä olisi oikein joulukaktusta.

Aji Amarillossakin alkaa tapahtua

Ja nyt sitten myös Amarillossakin on yksi palko alkanyt kypsymään. Tosin tämä on jo toinen, sillä jokin aika sitten otin ja söin sen ensimmäisen kypsyneen chilin. Tai siis käytin sen ruuanlaittoon, kun kerrankin oli tuoretta ja kypsää chiliä tarjolla.



Aji Amarillo sopii mielestäni ruuanlaittoon erinomaisesti. Se on erittäin hyvän makuinen ja tulisuutta on sopivasti meikäläiselle (eli ei siis mikään mieto, muttei kuitenkaan äärimmäisen tulinen).
Kuvassa olevalla chilillä pituutta on n. 7cm, mutta kasvoipa yksi vuosi puskaan n. 12cm pitkä palko! Silloin tosin kasvit kasvoivat eteläikkunalla.

Kasvina Aji Amarillo on aika hauska yksilö. Se tuntuu kasvavan vähän miten sattuu, aika rönsyilevän oloisesti (ainakin tämä yksilö) ja toisinaan taas ihan suoraan ylöspäin. Kesällä se on ihan ok näköinen, mutta talvella näky on jotain aivan järkyttävää!! Se on suorastaan aika raiskatun oloinen ja näin siis käy joka vuosi. Ilmeisesti se on sen perusominaisuus :D. Lehtiähän putoilee jokaisesta yksilöstä, mutta tässä jäljelle jääneet lehdet menevät erittäin huonon näköisiksi ajan kanssa. Joka kevät joutuu poistaa kaikki rumat lehdet pois.

Voin sanoa että kaikesta huolimatta kasvi on erittäin helppo kasvatettava ja se on yksi ehdottomista suosikeistani. Tälle lajikkeelle on ehdottomasti aina paikka meikäläisen kasvatettavien listoilla.